maanantai 21. elokuuta 2017

Kotikulmista ja muutoksista

Viime viikko meni pitkästä aikaa Mäntyharjussa chillaillen. Koska siellä tulee käytyä nykyisin niin harvoin, olo on aina vähän absurdi: nuoruusmuistot, jotka ovat viime vuosina painuneet taka-alalle, ovat yhtäkkiä vanhoilla kotikulmilla aivan kouriintuntuvia. Teinivuosilta tuttujen ihmisten, katujen ja peltojen keskellä tunnen olevani taas 16-vuotias maalaistyttö 22-vuotiaan turkulaisopiskelijan sijaan.

Erityisen helpolta ajatusleikki tuntuu silloin, kun seurana on yläasteesta asti säilynyt rakas kamu. Sellainen, jonka kanssa voi freestyle-räpätä, ratkoa Länsi-Savon kymmentä kysymystä ja mussuttaa Tupla-patukoita ihan niin kuin ennen. Vaikka suhtaudun vuosien tuomiin kokemuksiin ja muutoksiin ilolla, on kiva, että ihan kaikki asiat eivät sentään muutu.
 

maanantai 14. elokuuta 2017

Solmussa


Keväästä asti on ollut vähän sellainen olo, että olen jotenkin solmussa. Elämä on kuin suodattunut jonkin siniharmaan alakuloisuusfiltterin läpi: olen ollut yksinäinen, kotoa lähteminen on ahdistanut, peilikuva on ollut ruma ja hymyily on tuntunut luonnottomalta. Huonot hetket muuttuivat päiviksi, päivät viikoiksi ja kuukausiksi.

Nyt mulla on kuitenkin ollut kuukauden parempi, normaali olo. Olen herännyt aamuisin iloisena, opiskellut ahkerasti, lenkkeillyt kolmesti viikossa, löytänyt uusia kiinnostuksen kohteita ja nähnyt kavereita. Tällä viikolla kävin pitkästä aikaa juttelemassa YTHS:llä ja olin ihan kuin eri ihminen. En tiedä mistä tämä mielialan muutos johtuu: ehkä lepo ja stressittömyys ovat tehneet tehtävänsä, tai ehkä tähän ei edes ole sen kummempaa syytä. Tuskin tämäkään fiilis säilyy ikuisuuteen - väistämättä tulee huonoja päiviä ja kausiakin - mutta just nyt on hyvä olla. Ja se riittää. Minä riitän.


Paita Valley Girl / hame Zara / kengät DinSko

lauantai 5. elokuuta 2017

Kaukokaipuuta



Heipsan! Nämä kuvat on viime viikolta, jolloin ISHA Helsingin kesäseminaari tuli päiväksi meidän vieraaksi tänne Suomen vanhaan (oikeaan) pääkaupunkiin. Meidän ohjelmaan kuului vierailut käsityöläismuseossa ja tuomiokirkossa, ja oli kivaa päästä hengailemaan muiden eurooppalaisten historianopiskelijoiden kanssa! Tuulahdus kansainvälisyyttä sytytti mussa taas kauhean kaukokaipuun. Ensi lukuvuodeksi on kyllä pakko hakea ulkomaille vaihtoon tai harjoitteluun! Tai molempiin. 


On muuten jotenkin hassua, että vaikka olen viettänyt kuukausia Aasiassa ja Australiassa, niin en ole koskaan matkustanut Manner-Eurooppaan. Jotenkin mulla on matkailunkin suhteen sellainen kaikki tai ei mitään -ajatusmalli: joko jäädään kotiin tai sitten tehdään useamman viikon reissu mahdollisimman kauaksi. Onneksi pääsen vähän tuulettelemaan tätä dualismiani syyskuussa, kun oon menossa mukaan ainejärjestön ekskulle Varsovaan!


Kivaa viikonlopun jatkoa!

torstai 3. elokuuta 2017

Vanhoja ja uusia lempikirjoja eli heinäkuun luetut, osa 2/2


L. M. Montgomery: Chronicles of Avonlea
Arvosana: 3/5

Arvioin L. M. Montgomerya aina vähän nostalgialinssien läpi, sillä kyseinen kirjailija on teoksineen vaikuttanut muhun valtavasti lapsena. Tämä kirja sisältää 12 novellia, jotka kytkeytyvät löyhästi Anna-sarjoista tuttuihin paikkoihin ja henkilöihin.

Tarinat sinällään olivat ihan mukavia ja hyväntuulisia, mutta toistivat itseään: herttaiset vanhatpiiat pääsivät naimisiin sellaista tahtia, että kaikki tarinat tuntuvat sulautuneen mielessäni yhdeksi. Puutteen olisi voinut korvata isommalla määrällä fan serviceä: jos tarinat olisivat olleet hieman paremmin sidoksissa Anna-sarjasta tuttuihin henkilöihin, kokonaisuus olisi ollut mielenkiintoisempi.

L. M. Montgomery: Anne's House of Dreams
Arvosana: 3½ / 5

Anne's House of Dreams on Anna-sarjan (kronologisesti) viides osa, josta tykkäsin lapsena kovastikin. Kirja sinällään on hyvä kokonaisuus, joka ei kärsi samanlaisesta episodimaisuudesta kuin esimerkiksi Annan nuoruusvuodet. 

Tässä vaiheessa sarjaa juonikuviot alkavat vain tuntua liian tutuilta: tässäkin kirjassa on topakka ja puhelias naapurin rouva ja kaunis ystävä, jonka romanssin etenemistä kirjassa seurataan. Montgomerylle tyypilliseen tapaan hahmot eivät kuitenkaan ole yhtä yksioikoisia kuin monissa muissa tuon ajan tyttökirjoissa. Lisäksi ikuisena Anna-fanina harmittaa, että itse päähenkilö tuntuu jo kovin etäiseltä hahmolta!


Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (All the Light We Cannot See)
Arvosana: 5/5

Suhtaudun yleensä varauksella kirjoihin, joita on hypetetty, mutta tämä imaisi mut heti mukaansa! Kirjassa on oikeastaan kaikki mistä pidän: vaihtuvat aikatasot, vuorotteleva näkökulma, natseja (don't get me wrong) ja toista maailmansotaa. Kerronta sujui, juoni oli rakennettu ja rytmitetty hyvin, hahmojen kohtalot koskettivat eikä kirjaa olisi halunnut laskea käsistään, kun sen kerran oli aloittanut. Olisin aika ajoin tirauttanut muutaman kyyneleenkin, jos en olisi ollut julkisella paikalla.

Kaiken edellä mainitun lisäksi on vielä pakko kiitellä Doerria uskottavasta ja ei-mustavalkoisesta historiankuvauksesta! Tämä nousi ehdottomasti lempikirjojeni top 3 -listalle. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja!