torstai 12. kesäkuuta 2014

Onnellisesti hukassa


Milloin olen viimeksi ollut näin onnellinen? Olenko koskaan ollut näin onnellinen?

Aamiaiseksi syön ruisleipää maksamakkaralla, lammen rannalla sudenkorento laskeutuu kaislanvarteen ja kiitolliset sanat pulppuilevat mielessäni kuin se puro, jonka ylitin ennen metsään eksymistäni.

On ihan okei olla toisinaan hukassa ja samoilla vieraissa kuusikoissa ohi ketunleipämättäiden. On ihan okei, ettei ole vastausta, kun ihmiset kyselevät ensi syksystä. Juuri nyt en haluaisi olla missään muualla, ja minulle se on tarpeeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti