keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Eilen torin laitaan kasvoi mandoliinipuu

Muistan, miten oudolta tuntui istua lentokoneessa vuosi sitten, kun Iida nukkui vieressäni ja mieleeni alkoi vasta todella iskostua tieto siitä, etten tulisi palaamaan Suomeen yli puoleen vuoteen. 

Seuraavien parin kuukauden aikana me Iidan kanssa kierrettiin lukemattomia temppeleitä, eksyttiin Loi Kratong- juhlaan ja Bangkokin mielenosoituksiin, syötiin käsittämättömän hyvää ja halpaa ruokaa, traumatisoiduttiin Vang Viengin luolassa, voitiin huonosti Laosin busseissa ja Vietnamin yöjunissa. Me luettiin enemmän kirjoja kuin aikoihin, kehiteltiin mielettömän paljon inside-juttuja, chillailtiin rannoilla, käytiin elokuvissa ja lopulta lähdettiin eri teitä takaisin - Iida Suomeen ja minä Australiaan. 

Edelleen olen vain niin onnellinen siitä, että tuli lähdettyä maailmalle silloin kun siihen oli mahdollisuus. Nyt jo alkaa tuntua siltä, että täytyisi kiireen vilkkaa vähintäänkin aloittaa asuntosäästäminen ja vakiinnuttaa elämäntilanteensa. Aasiaan on kyllä kova polte päästä takaisin, mutta onneksi maaliskuuhun ja Kiinan-opintomatkaan ei ole enää kamalan pitkä aika!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti